Heikentyneet Pisa-tulokset, synkkä taloustilanne ja rasismikohut ovat saaneet monet huolestumaan Suomi-brändin rapistumisesta. Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkströmin mielestä siihen ei ole aihetta.
Suomi on maailmalla edelleen osaavan ja onnellisen kansakunnan maineessa – jos joku vain sattuu olemaan niistä kiinnostunut.
Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström – jos kuka – tietää, miltä Suomi näyttää maailmalla.
Heikentyneet Pisa-tulokset, vaisu talouskasvu ja kasvava valtionvelka ovat saaneet monet pohtimaan Suomen maakuvaa. Samaan aikaan pidämme vuodesta toiseen hallussamme maailman onnellisimman maan titteliä ja meidät tunnetaan edelleen korkeasta osaamisesta.
Miten Suomen maakuva siis todellisuudessa voi?
Tähän kysymykseen Moomin Charactersin Kråkströmillä on poikkeuksellinen näköalapaikka. Muumit ovat yksi Suomen tunnetuimmista kansainvälisistä brändeistä, ja monille erityisesti Aasiassa Suomi yhdistyy vahvasti juuri muumeihin. Siksi hän on seurannut läheltä, miten Suomi maailmalla nähdään ja millaisia mielikuvia maahan liitetään.
Maailmalla yli 30 vuotta matkustelleen ja bisnestä tehneen Kråkströmin mielestä maavertailujen ranking-luvut ja hetkelliset somekohut kannattaa kuitenkin jättää omaan arvoonsa.
”Oman kokemukseni mukaan Suomen maakuva on ulkomailla hyvinkin positiivinen, eivätkä esimerkiksi yksittäisten politiikkojen möläytykset sitä muuksi muuta. Yksikään sopimus tai kauppa ei ole jäänyt minulta tekemättä sen takia, että tulen Suomesta. Eikä se välttämättä edes kiinnosta vastapuolta”, Kråkström toteaa.
Sen toimitusjohtaja toki tunnustaa, että Suomi tunnetaan maailmalla aivan eri tavalla kuin 1980- ja 1990-luvuilla. Globalisaation ja Nokian lisäksi tietoa ovat lisänneet muun muassa EU-jäsenyys ja matkailun kasvu.
Maakuvan perusta rakentuu vuosikymmenissä
Kokenut brändiammattilainen varoisikin yksittäisten mainekolhujen kohdalla liian nopeita korjausliikkeitä. Sijoitus maarankingeissa saattaa vaihdella vuodesta toiseen, mutta se ei vielä yksin murenna vuosikymmenten saatossa rakentunutta hyvän maineen kivijalkaa.
”Sillä ei ole lopulta suurtakaan merkitystä, olemmeko jossain vertailussa kärkikaksikossa vaiko kymmenen parhaan joukossa. Suomi on silti varhaiskasvatuksen ja pedagogiikan huippumaa”, Kråkström muistuttaa.
Maailman onnellisimman maan tittelistä kannattaa kuitenkin olla ylpeä.
”Esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa lapset saavuttavat testeissä huipputuloksia, mutta ovatko he onnellisia – se on jo kokonaan toinen juttu”, hän huomauttaa.
Hienovaraista brändinrakennusta
Suomi-brändiin liitetään usein onnellisuus, luontoarvot, sivistys ja tasa-arvo. Samat asiat painottuvat myös Muumien elämänfilosofiassa, vaikka hahmot eivät tunnusta mitään kansallisuutta.
Muumit ovatkin olleet Suomelle tärkeä maineenrakentaja. Vuosien varrella hahmot ovat koristaneet muun muassa Finnairin Aasian-koneita, toimineet Suomi-kuvan lähettiläinä sekä hienovaraisina vienninedistäjinä.
Samalla on kuitenkin huolehdittu tarkasti siitä, ettei suomalaisuus korostu liikaa.
”Moomin Characters on ylpeästi kotimainen perheyhtiö, mutta muumit ovat onnellisen tietämättömiä omista Suomi-juuristaan”, Kråkström toteaa.
Yhteistyö ulkoasianhallinnon kanssa on toimitusjohtajan mukaan ollut pitkäjänteistä. Sen myötä muumeja ja Suomen maabrändiä on opittu yhdistelemään entistä hienovaraisemmin.
”Emme alleviivaa suomalaisuutta, vaan annamme ihmisten oivaltaa sen itse. Myynnissä ja markkinoinnissa tärkeintä on itse tuote, ei kansallisuus.”
Ainutlaatuisuus on vientivaltti
Meillä Suomessa muumit ovat säilyttäneet suosionsa vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen. Buumi on osoittanut kestävyytensä myös maailmalla, etenkin Kiinassa ja Japanissa.
Kråkströmin mukaan menestyksen salaisuus löytyy siitä, että kyse on uniikista luomuksesta, ei kopiosta jostain toisesta fantasiahahmosta. Se on perinteisesti paras ja kestävin valttikortti kansainvälistyvälle yritykselle.
”Apple, Nokia ja Rovio ovat kaikki tuoneet markkinoille jotain aidosti ainutlaatuista. Läpimurron jälkeen omaa tuotetta on kuitenkin hiottava taukoamatta. Muiden perässä juoksemalla ei kisassa pärjää”, Kråkström muistuttaa.
Toinen avainasia on huolehtia yrityksen ja brändin alkuperäisistä arvoista, eikä jättäytyä markkinavoimien vietäväksi.
Maailma on muuttunut moneen kertaan myös muumien ympärillä, mutta heidän universaali elämänfilosofiansa ja hahmot luoneen Tove Janssonin perintö ovat osoittautuneet kestäviksi. Apuna ovat toki olleet myös ajanmukaiset markkinointi- ja viestintätyökalut.
”Sinällään on surullista, että vuonna 1945 ilmestynyt ensimmäinen muumitarina Tuhotulva on taas ajankohtainen. En olisi toimitusjohtajaksi tullessani ikinä uskonut, että meillä on jonain päivänä uusi sota keskellä Eurooppaa.”
Juttu on julkaistu Turun kauppakamarin jäsenlehdessä.
Tekstit TIMO SORMUNEN
Kuvat MEERI UTTI