Haastattelussa pormestari Piia Elo
Turun kaupungin pormestari Piia Elo (sd.) on ottanut työhönsä vauhdikkaan startin. Ennen nykyistä tehtävää apulaispormestarina toimineen Elon kalenteri on täysi ja mielenkiintoista tekemistä riittää. Pormestarin tehtävät vievät myös kansainvälisten asioiden pariin. Aiemmin viime viikolla Elo valittiin Euroopan edustajana kaupunkien kansainvälisen kestävän kehityksen järjestön ICLEI:n globaaliin hallitukseen. Tehtävään kuuluu kaupunkien välisen käytännön yhteistyön vahvistamista sekä vaikuttamista YK:n ilmasto- ja kestävän kehityksen työssä.
”On huipputehtävä, kun saa omaa kotikaupunkiaan johtaa”, iloitsee pormestari Elo.
Työhuoneesta avautuu näkymä Turun kävelykadun suuntaan. Tekemistä riittää kuitenkin niin, ettei maisemia ennätä juurikaan ihailemaan. Varsinaisia yllätyksiä pormestarin tehtävä ei ole tullessaan tuonut. Tärkeäksi ja oleelliseksi asiaksi Elo haluaa nostaa lapset ja nuoret.
”Jos meillä on täällä hyvinvoivat lapset ja nuoret, sillä voidaan turvata ja rakentaa tulevaisuus.”
Segregaation eli eriytymisen ja sen vaikutusten vähentämiseen tähtäävää työtä on Turussa tehty jo pitkään muun muassa lähiöprojekteina ja asuinaluetyönä. Myös sillä sektorilla työnsarkaa riittää edelleen.
Elo pitää tärkeänä kaupungin taloutta, joka on tasapainottelua. Haasteena on kasvava väestö, joka tarvitsee omat palvelunsa ja investointeja etupainotteisesti. Samaan aikaan joudutaan kuitenkin maksamaan korjausvelkaa.
”Yksi iso asia onkin, miten kaupunkia rakennetaan taloudellisesti ja kestävästi, myös luonnon ja ympäristön näkökulmasta. Tämän tulee olla hyvä paikka asua”, hän painottaa.
Turun seudun vahvuus on läheisyys
”Asiat ovat lähellä ja palvelut toimivat. Meillä on turvallista olla ja liikkua. Uusia asukkaita houkuteltaessa on iso etu, että koulut, päiväkodit ja liikuntapaikat ovat niin lähellä. Arjen logistiikka hoituu, eikä siihen mene liikaa aikaa. Jää enemmän aikaa nauttia elämästä”, kuvailee Elo.
Pormestari muistuttaa, että jos kaupunkilaisella itsellään lähipiireineen on hyvä olla, se lisää kokonaisturvallisuuden tunnetta.
”Se, että tuntee kuuluvansa johonkin, lisää halua huolehtia ja puolustaa omaa ympäristöään.”
Elinvoimainen seutu tarvitsee osaavaa, koulutettua ja hyvinvoivaa työvoimaa. Elon mukaan yrityksille pitää tarjota mahdollisuus löytää toimitiloja, mutta myös sellainen toimintaympäristö, jossa tuntuu mahdollisimman turvalliselta yrittää ja joskus myös epäonnistua.
”Toivoisin, että seutu miellettäisiin ilmapiiriltään ja asuinolosuhteiltaan sellaiseksi, että tänne on hyvä tulla perustamaan yritys ja rekrytoida henkilökuntaa.”
Yhteistyössä on voimaa
Turku on vetovoimainen opiskelukaupunki, ja opiskelijoilla onkin kaupungille iso merkitys. Turku haluaa tarjota sopivan kokoisen, avoimen ja suvaitsevaisen ilmapiirin. Suuri kysymys on kuitenkin se, miten opiskelijat saadaan pysymään seudulla opintojen jälkeenkin.
Elo toivoo, että yritykset ja kaupunki voisivat yhdessä ja yhteistyöllä edistää nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään kiinni. Jos opiskelija on jo ehtinyt kiinnittyä opiskelupaikkakunnalle esimerkiksi työharjoittelun kautta, jääminen on huomattavasti varmempaa.
Elo muistuttaa, että vaikka nyt eletään taloudellisesti haastavia aikoja, näkymä yrityksissäkin kannattaa pitää tulevassa:
”Nyt olisi erityisen tärkeää, että yritykset ottaisivat harjoittelijoita. Ja kun talous lähtee taas nousuun, osaavaa työvoimaa olisi silloin saatavilla. On mielestäni tärkeää, että etsimme kaikki yhdessä keinoja siihen, miten nuoria saataisiin työelämään.”
Elo toivoo, että monikielisyys ja kulttuurien kirjo nähtäisiin enemmänkin vahvuuksina kuin haasteina.
”Toivoisin enemmän sellaista ajattelumallia, että ihmisillä on erilaista osaamista ja kokemusta. Toisesta kulttuurista tuleva, toista kieltä puhuva voi tuoda tullessaan uutta osaamista. Olisi hienoa, jos voitaisiin pikemminkin löytää mahdollisuudet kuin haasteet.”
Länsiratapäätös syntyi viime viikolla Turun valtuustossa, ja loppuvuoden aikana päätöksiä tehdään muissakin radanvarsikaupungeissa.
”On iso elinvoimakysymys ja myös elämänlaadun kysymys, että työssäkäyntialue laajenee ratahankkeiden myötä. Toivon, että Länsirata saadaan nyt maaliin. Toivon myös, että katse suunnataan samalla kauemmas Eurooppaan, jotta saadaan laajennettua investointi- ja työpaikka-aluetta ja siten mahdollisuuksia viedä taloutta eteenpäin. Maailma tulee näin lähemmäs.”
”Seudullisuus on tärkeää, ja se, että me teemme yhdessä seutuna töitä. Uskon, että kun seudulle sijoittuu esimerkiksi tuotantolaitos, siitä hyötyy koko seutukunta, ei vain yksittäinen kunta”, Elo muistuttaa.
Suomen vanhin kaupunki Turku viettää 800-vuotisjuhlaa vuonna 2029. Juhlavuosi kannustaa teemassaan ”ensimmäisyyksiin”.
”Siitä tulee kaikkien yhteinen juhlavuosi, ja se näkyy kaikkialla kaupungissa. Jokainen yrityskin voisi jo miettiä, mitä heidän ensimmäisyytensä voisi olla. Mitä he ovat tehneet ensimmäisinä tai mitä he voisivat tehdä ensimmäisinä?”
Juhlia ennen Turussa päästään haistelemaan merituulta Linnanniemeen. Linnanniemen alue rakentuu vaiheittain. Uusi yhteisterminaali ja siihen liittyvät katualueet ovat rakenteilla, ja ne otetaan käyttöön vaiheittain vuoteen 2028 mennessä. Linnanniemen kehittäminen vahvistaa Turun merellistä identiteettiä, avaa rantaviivaa kaupunkilaisille ja yhdistää sataman keskustaan.
”Koko läntisen Turun kehittäminen ja ihmisten mahdollisuudet päästä meren rantaan ovat tärkeitä. Toki niin, että huomioidaan ne yritykset, jotka siellä nyt toimivat – ja löydetään yhdessä ratkaisut.
”Nautin itsekin aina, kun pääsen merenrantaan”, iloitsee Elo.