Hyvät liikenneyhteydet tukevat yritystemme kilpailukykyä
Turun kauppakamari kysyi kesäkuussa alueen yritysten toimitusjohtajilta, mitkä asiat vaikuttavat eniten yritysten sijaintiin ja toimintaedellytyksiin. 57,6 %:lla vastaajia sijaintipäätökseen vaikuttaa paljon tai erittäin paljon alueen hyvä saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet. Saavutettavuus on toiseksi tärkein tekijä heti osaavan työvoiman saatavuuden jälkeen.
Eräs vastaaja toteaa alueen saavutettavuushaasteiden jopa haittaavan tällä hetkellä työvoiman löytymistä erityisesti siksi, että lentoyhteydet eivät yrityksen näkökulmasta toimi: ”Työvoimaa meille olisi saatavilla, mutta Turun tavoitettavuus kansainvälisesti on romahtanut. Suurin yksittäinen syy on lentoliikenteen heikko taso. Työntekijöitä ei järkevillä kustannuksilla ja aikatauluilla enää saa.”
Turun seutu on pääkaupunkiseudun rinnalla eteläisen Suomen ainoa alue, jossa risteävät lento-, raide-, laiva- ja maantieliikenteen keskeiset reitit. Matkaketjuja täydentää toimiva paikallisliikenne, josta hyvänä esimerkkinä on Turun seudun joukkoliikenne Föli. Lisäksi Turun ja Helsingin väli kuuluu Euroopan Unionin TenT -ydinverkkoon, jonka hankkeita voidaan osin rahoittaa liikennehankkeille tarkoitetusta CEF ohjelmasta.
Lähtökohtaisesti asiat ovat siis hyvin – Varsinais-Suomesta löytyy monipuoliset yhteydet maailmalle ja maailmalta tänne, mikä on ehdoton sijaintietu yrityksillemme. Työvoiman, asiakkaiden, raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden sujuva liikkuminen on yrityksille ja erityisesti vientisektorille ensiarvoisen tärkeää.
Yritykset toivovat kaikkien liikennemuotojen kehittämistä
Millaisia toiveita yrityksillä on liikenneyhteyksien suhteen? Kuulemme Turun kauppakamarissa säännöllisesti palautetta ja toiveita jäseniltämme alueen saavutettavuuteen liittyen, ja tietyt teemat nousevat esiin muita useammin ja laajemmin.
Kyselymme mukaan suuri enemmistö alueen yrityksiä pitää vilkasta ja kansainvälistä lentoasemaa tärkeänä toiminnalleen, ja saammekin usein palautetta lentoyhteyksistä. Yritysten henkilökunta matkustaa asiakkaiden luokse ja vastaavasti asiakkaat sekä yhteistyökumppanit tulevat maakuntaan, mikä on yritysten mukaan vaikeaa nykyisillä yhteyksillä. Turku on lisäksi viime aikoina saanut maailmalla runsaasti positiivista huomiota matkailukohteena – tosin vaikeasti saavutettavana sellaisena. Suoria lentoja Kööpenhaminaan ja Saksaan toivotaan vuodesta toiseen sekä toimivia liittymälentoja Turusta maailmalle.
Tuoreessa hallitusohjelmassa Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden rakentaminen etenee. Tämä on hyvä, koska enemmistö jäsenistämme näkee tunnin junalla olevan toteutuessaan myönteisiä vaikutuksia liiketoimintaansa. Työssäkäynti- ja markkina-alueiden laajeneminen on vastaajien enemmistön mielestä selkein nopeamman junayhteyden tuoma konkreettinen hyöty. Avoimissa vastauksissa korostuvat erityisesti paremmat ja nopeammat yhteydet pääkaupunkiseudulle, jossa yrityksillä on toimipisteitä, asiakkaita ja työntekijöitä. Tunnin junan rinnalle ja sitä täydentämään toivotaan toimivaa paikallisjunaliikennettä. Näin voidaan yhdistää keskuskaupunki Turku ja seutukeskukset yhtenäiseksi työssäkäyntialueeksi, mikä lisää myös tunnin junan tuomia hyötyjä.
Maanteiden korjausvelan kasvu huolestuttaa jäseniämme, koska varsinkin vienti kulkee pitkälti kumipyörillä. Erityisesti VT 8 ja 9 heikkenevä kunto huolestuttaa useita yrityksiä ja aiheuttaa haasteita logistiikalle. Yhteydet Turun ja Naantalin satamiin on saatava sujuviksi, ja yritykset toivovatkin E18 Naantalin ja Raision kohtien parannushankkeiden etenevän nopeasti ja mielellään samanaikaisesti. Liikenneyhteyksien lisäksi merikuljetuksille syntyviä kustannuksia väylä- ja luotsausmaksuista toivotaan tasapuolistettavan, jotta voidaan turvata satamiemme kokonaisvaltainen kilpailukyky.
Saavutettavuus on helposti pohjaton toiveiden tynnyri ja kaikki alueet kilpailevat samoista resursseista. Turun seutu on kuitenkin kiistatta yksi maamme harvoja kasvuseutuja ja lisäksi kasvukolmion osa. Tämä puoltaa resurssien allokointia tänne, missä niistä saadaan suurimmat ja laajimmat hyödyt mm. hyvinvoivien yritysten generoimien kasvavien verotulojen ja maksujen kautta.
