Turun kauppakamarin vaikuttamispäällikkö Krista Ahonen pitää väyläverkon investointiohjelman luonnosta hyvänä, joskin luonnoksesta puuttuu useita tärkeitä kohtia.
Ahonen myös muistuttaa, että kehittämishankkeisiin varoja on varattu niukasti, ja että elinkeinoelämästä kumpuavat tarpeet voivat nousta nopeastikin, minkä vuoksi ohjelmassa tulisi olla riittävästi väljyyttä näille investoinneille.
”TEN-T-ydinverkon tärkein kohde E18 Turun kehätien Raision keskustan kohta on investointiohjelmassa prioriteetilla 1. Tämän hankkeen välitön jatkohanke E18 kt 40 Turun kehätien parantaminen Raision ja Naantalin välillä kuitenkin puuttuu varsinaisesta investointiohjelmasta.”
Jatkohankkeesta löytyy kirjauksia mm. budjettiriihestä. Investointiohjelman luonnoksesta puuttuvat myös Varsinais-Suomen muut merkittävät maanteiden kehittämishankkeet, joita Turun kauppakamari esittää otettavaksi mukaan investointiohjelmaan:
1. Kt 40 E18 Turun kehätien seuraava vaihe Naantali-Raisio-väli on toteutettavissa tarvittaessa katkeamattomasti heti Turun kehätien E18 Raision keskustan kohdan perään. Kehätien kunnostamisen merkitys on keskeistä Lounais-Suomen elinkeinoelämän niin kuljetusten, seudullisen pendelöinnin kuin kansallisen huoltovarmuuden näkökulmasta. Turun kauppakamari esittää, että tämä Raision ja Naantalin välinen osuus otetaan mukaan investointisuunnitelmaan.
2. Maantie 180 Kurkela–Kuusisto eli Kaarinan läntinen ohitustie on hyöty-kustannussuhteeltaan erittäin kannattava ja saaristoyhteyksien kehittämiselle kriittisen tärkeä hanke. Uusi tieyhteys on tärkeä saariston elinkeinoelämän erikoiskuljetuksille ja raskaalle liikenteelle sekä Kaarinan kaupunkiliikenteen kehittämiselle. Hanke on osa Paraistenväylän kokonaisuutta, josta käynnissä ovat jo Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen. Hankkeen lisäämistä investointiohjelmaan tukee maan hallituksen syksyn päätös suunnittelun kiirehtimisestä. Turun kauppakamari esittää hankkeen lisäämistä investointiohjelmaan.
3. Vt 9 parantaminen eli leveäkaistatien muutos nelikaistaiseksi sekä ohituskaistojen toteutus välillä Lieto-Aura sekä Auran eritasoliittymä. Valtatien 9 Turku–Tampere on muuta päätieverkkoa vaarallisempi. Tieosuus Liedon asemalta Auraan on turvatonta leveäkaistatietä, joka tulee nelikaistaistaa. Investointiohjelmaan tulee lisätä Liedon aseman–Auran osuuden rakentamisrahoitus sekä varautua Auran eritasoliittymän ja kolmen ohituskaistaparin toteuttamiseen.
4. Vt 8 Turku-Pori Laitilan kohdan tasoliittymä aiheuttaa liikenneturvallisuusriskin ja liikenteen sujuvuuden pullonkaulan päätieliikenteen ja paikallisen liikenteen sekoittuessa. Valtatiellä 8 Turku–Pori Laitilan Valtatien 8 ja kantatien 43 kiertoeritasoliittymän toteuttamiseen tulee osoittaa investointiohjelmassa rahoitus. Lisäksi Salon itäisen ohikulkutien (kt 52) toinen vaihe tulee toteuttaa suunnittelun valmistuttua investointiohjelmakauden loppupuolella.
Ratahankkeiden osalta elinkeinoelämän toiveena on mm. lähijunaliikenteen käynnistämisen edellyttämät toimenpiteet ja investoinnit. Elinkeinoelämälle ja alueen sisäiselle saavutettavuudelle tärkeän Turku–Uusikaupunki-radan peruskorjaus on mukana investointiohjelmassa. Juuri sähköistetyn radan peruskorjaus tukee vaarallisten aineiden (VAK) kuljetuksia ja on tärkeä huoltovarmuudelle. Vähäpäästöinen raideliikenne edistää elinkeinoelämän rahtikuljetusten sujuvuutta sekä eri liikennevälineiden integraatiota ja ns. vihreiden matkaketjujen mahdollistumista. Parannus mahdollistaa myös henkilöliikenteen käynnistämisen Turun ja Uudenkaupungin välillä, minkä vuoksi hankkeen toteuttamisessa on huomioitava myös henkilöliikenteen vaatimukset. Tasoristeysturvallisuuden parantaminen vaikuttaa sekä raide- että tieliikenteeseen.