Tiivistelmä Turun kauppakamarin jättämästä lausunnosta Väyläviraston ohjelmakokonaisuuteen
Turun kauppakamari antoi lausunnon Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta aiemmin tällä viikolla. Ohjelmakokonaisuutta leimaa rahoituksen niukkuus suhteessa tunnistettuihin tarpeisiin. Tämä näkyy erityisesti siinä, että perusväylänpidon, suunnittelun ja investointien välillä joudutaan tekemään vaikeita priorisointeja samaan aikaan, kun liikenneverkon korjausvelka ja elinkeinoelämän tarpeet kasvavat. Valtion tulisi kantaa pääasiallinen vastuu kansallisesta väyläverkosta, eikä kuntien rahoitusosuuksia tulisi kasvattaa väylä- ja raideliikennehankkeissa. Riittävästä liikenteen kehittämisrahoituksesta tulee varmistua Liikenne12 -suunnitelman mukaisesti. Liikennepolitiikan pitkäjänteisestä kehittämisestä ei tulisi tinkiä.
Turun kauppakamari katsoo lausunnossa, että ohjelmakokonaisuudessa tulisi painottaa nykyistä vahvemmin vientiteollisuuden kilpailukykyä, kansainvälistä saavutettavuutta, satamien yhteyksiä, huoltovarmuutta sekä TEN-T-ydinverkon kehittämistä. Varsinais-Suomen merkitys Suomen viennille, merilogistiikalle ja länsiyhteyksille tulisi näkyä ohjelmien priorisoinnissa nykyistä vahvemmin.
Perusväylänpidon rahoituksen lasku ohjelmakauden alkuvuosina (2027–2029) kasvattaa riskiä korjausvelan lisääntymisestä merkittävästi. On selvää, että tässä tilanteessa valtion lisäksi tullaan infrahankkeille tarvitsemaan uudenlaisia rahoitusmuotoja: valtion rahoituksen rinnalla tuleekin aktiivisesti hyödyntää uusia rahoitusmalleja ja EU-rahoitusta infrastruktuurin kehittämisessä.
Turun kauppakamari pitää tärkeänä, että lähivuosina edistetään erityisesti seuraavia Varsinais-Suomen kannalta merkittäviä suunnittelukohteita:
– Valtatie 8:n kehittämiskohteet, erityisesti Laitilan kohta
– Valtatie 9 Turku–Tampere-yhteysvälin kehittäminen
– Turun seudun lähijunaliikenteen kehittämistä tukevat rataverkon kehittämistoimet
– Maakunnan potentiaaliset lähijunien ratavälit yhdistäisivät seutukeskukset Turkuun ja kaukojunayhteyksiin:
Turku–Toijala-ratakäytävä
Turku-Uusikaupunki radan peruskorjaus
Turku–Naantali-radan peruskorjaus ja sähköistys
Turun kauppakamari katsoo, että investointiohjelmassa tulee nykyistä vahvemmin priorisoida vientiteollisuuden kilpailukykyä, satamien saavutettavuutta, TEN-T-verkkoa sekä huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yhteyksiä. Varsinais-Suomen merkitys Suomen länsiyhteyksien, merilogistiikan ja kansainvälisen saavutettavuuden solmukohtana tulisi näkyä nykyistä vahvemmin investointien valinnassa. Alueellisiin erityispiirteisiin vastaaminen toteutuu näkemyksemme mukaan Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen kannalta heikosti tai vain osittain.
Kokonaisuutta leimaa rahoituksen niukkuus, minkä vuoksi elinkeinoelämän kannalta on erityisen tärkeää, että toteutusvalmiit ja vaikuttaviksi arvioidut hankkeet etenevät viivytyksettä rakentamiseen. E18 Turun kehätien Raision keskustan kohdan rakennusvaiheen toteuttaminen suunnitellussa laajuudessa ja aikataulussa on seudun liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta keskeistä.
Turun kauppakamari pitää investointiohjelman merkittävimpänä puutteena sitä, että E18 Turun kehätien Naantali–Raisio-osuus on edelleen ohjelman ulkopuolella. Hanke on osa TEN-T-ydinverkkoa, palvelee Turun ja Naantalin satamia sekä on koko Lounais-Suomen vientiteollisuuden kannalta keskeinen yhteys. Hankkeen toteuttaminen vaiheittain tulisi mahdollistaa mahdollisimman nopeasti.
Erityisesti Uudenkaupungin lannoitetehdas ja satama muodostavat keskeisen solmukohdan kotimaiselle ruoantuotannolle ja huoltovarmuudelle sekä vihreän siirtymän investointien toteutumiselle.
Jatkossa ohjelmakokonaisuudessa olisi kuitenkin syytä kuvata vielä nykyistä selkeämmin hankkeiden etenemispolku suunnittelusta investointipäätökseen ja toteutukseen. Tämä lisäisi ennakoitavuutta myös elinkeinoelämän näkökulmasta. Hankelistaukset, joissa kohteet roikkuvat vuodesta toiseen ilman etenemistä luovat yrityksille epävarmuutta ja vaikeuttavat mm. uusien investointien sijoittumista alueelle.
Turun kauppakamari kannustaa hyödyntämään täysimääräisesti EU:n CEF-rahoitusta erityisesti TEN-T-verkkoon, satamayhteyksiin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvissä hankkeissa.
Varsinais-Suomen kansallinen merkitys viennin, merilogistiikan, huoltovarmuuden ja länsiyhteyksien solmukohtana tulee näkyä nykyistä vahvemmin sekä Väyläviraston suunnittelu- että investointiohjelmien priorisoinnissa.
Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa lausuntopalvelussa.