Varsinais-Suomen kilpailukykykyselyn tuorein aineisto (N199) kertoo myönteistä tarinaa alueen työvoimasta. Lähes 73 prosenttia yrityksistä kokee, että alueen työnhakijoiden koulutustaso ja osaaminen vastaavat vähintään melko hyvin niiden tarpeita. Luku on nousujohteinen: vielä vuonna 2022 vastaava luku oli noin 55 prosenttia. Osin kehitys linkittyy vallitsevaan taloustilanteeseen ja siihen, että työttöminä on harmillisen paljon osaavaa työvoimaa, mutta tilastojen valossa kehitys on oikean suuntainen.
Kyselyn perusteella kasvun este ei näytä olevan se, löytyykö alueelta osaavaa työvoimaa juuri nyt. Yhä tärkeämmäksi kysymykseksi nousee, tunnistavatko yritykset ajoissa ne osaamiset, jotka mahdollistavat kasvun tulevina vuosina.
Mitä osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina?
Kysyimme yrityksiltä avoimella kysymyksellä, mitä osaamista ne tarvitsevat lähivuosina. Vastauksissa korostui tarve erilaisille teknisen taustan omaaville ammatillisille osaajille: mainintoja saivat muun muassa metalliala, hitsaus, koneistus, sähkö- ja automaatioasennus, prosessityö sekä kunnossapito. Tarve ei ole uusi, mutta sen painoarvo aineistossa on merkittävä.
Toiseksi eniten vastauksissa korostui tekninen suunnittelu- ja insinööriosaaminen – erilaiset päällikkötason suunnittelu- ja tuotantotehtävät sekä teknisten asiantuntijoiden ja teollisuuden työnjohtajien tarve. On hyvä huomioida, että reilu 37 prosenttia vastaajista edusti teollisuuden tai rakennusalan toimialoja, mikä varmasti näkyy teknisen osaamisen painottumisessa vastauksissa.
Näiden rinnalle kaivattiin toimialarajat ylittäviä kasvun mahdollistajia: tekoälyyn ja automaatioon, myyntiin ja asiakkuuksien johtamiseen sekä projektinhallintaan ja muutoksen johtamiseen liittyvää osaamista. Jos yrityksellä on halu kasvaa ja kehittyä, eikä tähän liittyvää osaamista ole saatavilla, muodostuu siitä nopeasti pullonkaula siinä missä hitsaajapulastakin.
Asennetta ei voi opettaa
Avoimissa vastauksissa toistui myös teema, mikä ei mahdu varsinaiseen osaamisluokitteluun: yritykset kaipaavat työntekijöiltä aloitteellisuutta, työorientaatiota ja työkykyä.
”Pystymme kyllä opettamaan ihmisille taitoja, mutta asennetta on mahdotonta opettaa.”
Osaajakilpailun kiristyessä rekrytoinnin painopiste siirtyy valmiista osaamisesta oppimiskykyyn. Siinä, missä työntekijälle kyky oppia uutta on kilpailutekijä, työnantajalle kyky perehdyttää ja kouluttaa työntekijöitä toimii vastaavasti. Jos saatavilla oleva osaaminen ei täysin vastaa yrityksen tarpeita, omilla koulutuspoluilla ja hyvällä perehdytyksellä voidaan saada ihmeitä, tai ainakin osaamista, aikaan.
Näin pullonkaula puretaan
Miten sitten ratkaista osaajatarve ennen kuin siitä tulee pullonkaula? Yrityksen kyky ennakoida osaamistarpeita ennen kuin ne muuttuvat akuuteiksi, ja kyky rakentaa omia sisäisiä koulutuspolkuja yhteistyössä oppilaitosten kanssa ovat hyviä vaihtoehtoja. Jos kokeneita tekijöitä ei ole saatavilla, heidät on kasvatettava itse – raakile on usein parempi kuin täyttämätön paikka. Uusien työntekijöiden rinnalla on muistettava myös nykyinen henkilöstö ja heidän jatkuvan oppimisen varmistaminen, sillä kuten sanonta kuuluu, eilispäivän tiedoilla ei rakenneta huomisen osaamista.
Ratkaisut tehdään yritysten arjessa, ja siinä, miten ajoissa osaamistarpeet tunnistetaan ja miten määrätietoisesti osaamista kehitetään. Ne yritykset, jotka ennakoivat, pärjäävät parhaiten.
