Kesäkuun alusta Yara Uudenkaupungin tehtaanjohtajana toiminut Lauri Heimala kertoo urastaan. Yara Suomi Oy on maailmanlaajuinen lannoitteiden, teollisuuskemikaalien ja ympäristöratkaisujen tuottaja. Heimala kertoo urastaan tuoreimmassa Turun kauppakamarin jäsenlehdessämme, jossa juttu on alun perin julkaistu.
Vastaan Uudenkaupungin tehtaan strategisesta toiminnasta ja suunnittelusta, sen operatiivisesta toiminnasta, turvallisuudesta, jatkuvan parantamisen kehittämisestä ja henkilöstöstä. Keskeisiä asioita työssäni ovat henkilöstön kehittäminen ja henkilöstöryhmien kanssa tehtävä yhteistyö. Viime kädessä tehtaanjohtaja vastaa myös investoinneista ja niiden viemisestä eteenpäin. Sidosryhmäyhteistyö paikallisiin yrityksiin ja yhteisöihin on tärkeää, ja se on ollut myös tiiviimpää kuin osasin etukäteen ajatella. Meillä on erittäin hyvä yhteistyö Uudenkaupungin kaupungin kuin myös muihin sidosryhmien, kuten kauppakamarin, kanssa.
Uudenkaupungin tehtaalla työskentelee 240 vakituista työntekijää ja lisäksi määräaikaisia työntekijöitä on 5–30. Tehtaan alueella työskentelee noin 50 urakoitsijaa. Olen uudessa tehtävässäni perehtynyt moniin asioihin, ja erityisesti turvallisuusjohtaminen on vienyt alussa paljon aikaa ja vaatinut perehtymistä. Turvallisuuskysymys on keskeinen, kun työskennellään päivittäin vaarallisten kemikaalien kanssa. Huoltovarmuuden näkökulmasta Uudenkaupungin tehdas on sellainen, että tehtaan tulee säilyä toimintakykyisenä kaikissa tilanteissa.
Olen opiskellut maatalousekonomiaa Helsingin yliopistossa, ja peruskoulutukseltani olen agronomi. Ennen Yaralle tuloa ehdin työskennellä muutaman vuoden rehuteollisuudessa kaupallisissa tehtävissä. Kymmenen vuotta sitten tulin töihin Yaralle. Olin ensin markkinointitehtävissä Suomen ja Baltian organisaatiossa, ja viimeiset viisi vuotta vastasin Baltian kaupallisista toiminnoista. Asuin Suomessa, mutta matkustin paljon.
Yritys voi uudistua tuomalla yhteen ihmisiä eri taustoista. Uudenkaupungin tehtaan johdossa olen vasta toinen, joka ei ole koulutukseltaan insinööri. Yrityksissä on erilaisia aikoja, ja tulen nyt erilaisesta taustasta tehtävään. Yritykselle tämä on rikkaus ja itselle myös hyvä haaste. Olen syntynyt ja elänyt maatilalla, joten työnteko ei ole koskaan ollut ongelma vaan päinvastoin. Olen kasvanut tekemisen kulttuuriin. Ensimmäisellä työpaikalla on ollut iso merkitys. Ensimmäinen 15–20 vuotta työuralla määrittää aika usein sen, mihin tie lähtee viemään. Monia liikkeitä voi tehdä matkan varrella, mutta ensimmäinen työpaikka on tärkeä.
Erilaisten ihmisten ja kulttuurien ymmärtäminen on johtamisessa tärkeää. Verkostot ovat tärkeitä, ja ilman niitä ei oikein saa asioita aikaiseksi. Turha itsekkyys sopii työpaikalle vähän huonosti. Kaikki asiat eivät aina ole sellaisia, että tuntuisivat lähtökohtaisesti mukavilta. Asioista pitää myös oppia tykkäämään. Työn pitää myös olla merkityksellistä. Olen päässyt tekemään töitä erilaisten ihmisten kanssa ja johtamaan erilaisia ihmisiä. Siitä tulee työn suola ja onnistumisen tunteita.
Asun arkena Uudessakaupungissa, jossa ihmiset ovat mukavia ja tarjolla on hyvät palvelut. Minulla on Kaakkois-Suomessa, Virolahdella, maatila, ja sinne menemme perheen kanssa vapaa-aikana. Lähdemme melkein joka perjantai, ja sunnuntai tullaan pois. Syksyllä myös muun muassa metsästän.
Motto
”Älkää kysykö, mitä maa voi tehdä teille – kysykää, mitä te voitte tehdä maanne hyväksi” (John F. Kennedy).
Parhaillaankin yhteiskunnallisessa keskustelussa mietitään paljon sitä, mitä yhteiskunta voisi tehdä, kun voisi enemmänkin ajatella toisin päin. Silloin maailma voisi olla paljon paremmassa tilassa.
Juttu on kokonaisuudessaan luettavissa jäsenille suunnattussa Kauppakamari-lehdessä.