Vuoden 2020 talousuutisia hallitsi epävarmuus, eikä vuoden vaihtuminen tuonut muutosta. Yritykset ovat joutuneet toimimaan epävarmuuden vallitessa ja liian monille koronarokotteiden ohella ainoan toivon pilkahduksen ovat tuoneet poikkeusajan yritystuet. Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, eli kesällä otsikoissa ollutta massiivista EU:n tukiohjelmaa on kokoonsa nähden valmisteltu melko rauhassa julkisuuden katseilta. Vaikeita kysymyksiä ei asian valmistelijoille ole juuri esitettykään.
EU on päättänyt 750 miljardin euron suuruisesti korona-paketista, josta Suomeen kohdistuu yli kolme miljardia euroa. Summa on massiivinen, suurempi kuin kaikki aiemmat koronatuet yhteensä. Esimerkiksi kustannustukea on jaettu tähän mennessä yhteensä alle 200 miljoonaa euroa.
EU-tukien vaikutukset ovat massiiviset, mutta epäselvää on kuka voi rahaa hakea ja miten sitä jaetaan. Tiedossa on, että tukea jaetaan ”olemassa olevien kanavien kautta”. Yksi näistä mahdollisesti olisi Business Finland, jolloin myös yritysten olisi mahdollista saadaa suoraa tukea. Tosin Business Finlandin tuen rajoitteet nähtiin viime vuonna, kun tukiehdot olivat hyvin joustamattomat ja osin tilanteeseen sopimattomat. Tehokkainta tukien jakaminen olisi, jos yritykset voisivat hakea todellisten tarpeidensa mukaan ja ilman välikäsiä. Tuen painotukset on lyöty lukkoon: suurin panostus on vihreään siirtymään. Kädenvääntöä käydään lähikuukausina varmasti siitä, mikä kaikki toiminta otsakkeen alle kuuluu.
Esimakua rahanjaosta on jo saatu: osa tuesta jakaantuu instrumenttien kautta, joihin on sisäänrakennettuna alueellinen allokaatio. Varsinais-Suomi saa REACT-EU -rahoitusta vuosina 2021-22 noin 14,5 miljoonaa. Esimerkiksi asukasluvultaan Turun kaupunkia pienempi Pohjois-Karjala saa samaa tukea noin 16,5 miljoonaa.
Tärkeää on, että EU-tukirahapotti jaetaan kansallisella taholla mahdollisimman tehokkaasti ja sellaisille toimijoille, jotka pystyvät luomaan tehokkaasti lisäarvoa.
Homo digitalis
Koronatukia on myönnetty Suomessa jo reilusti yli miljardi euroa. Kun tähän yhdistetään tuleva EU-tuki, alkaa päätä huimata. Iso kysymys tulevina vuosina tulee olemaan onko nyt käytetyllä rahalla vain väistetty talouslama vai samalla saavutettu jotain suurempaa? Varsinkin EU-tuessa on keskitytty uuden luomiseen, kuten nimi ”Kestävän kasvun ohjelma” viittaa. Näkyvin murros liittyy digitalisuuteen, jota koronan asettamat liikkumisen rajoitukset ovat vahvistaneet.
Olemme kaikki nähneet ja kokeneet koronan aiheuttamat haasteet ja vaikeat tilanteet kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Kun talo palaa on vaikea katsoa tulevaan. EU-tukirahan valmistelu antaa kuitenkin hyvän tilaisuuden pysähtyä pohtimaan millaiseksi yhteiskuntaa muovaamme ja toisaalta mitä muutoksia jo myönnetyt tuet ovat tuoneet.
Jo pelkästään siirtyminen etätöihin on tuonut monella toimialalla työn tuottavuuteen huomattavan loikan, mutta mitä kaikkea onkaan saatu aikaan jo myönnetyillä satojen miljoonien tukirahoilla, joista merkittävä osa on mennyt digitaalisuuden edistämiseen? Parhaassa tapauksessa näiden ratkaisujen myötä työn tuottavuus – jonka kasvu on ollut hidasta ja joka suoraan heijastuu kaikkien suomalaisten hyvinvointiin – kasvaa myös tulevina vuosina. Odotettavissa on, että muutos näkyy normaalissa arjessa – pienienkin kivijalkaliikkeiden digitaaliset palvelut ovat parempia ja verkkopalveluiden käyttö lisääntyy entisestään.
EU-rahoituksen kohdentumisesta päätetään lähiviikkojen aikana ja raha tulee aikanaan lisäbudjettiesityksiin. Nyt on aika pohtia miten tukien jakaminen vaikuttaa omaan yritykseen – joko tuen hakijana tai muuttuneena toimintaympäristönä.